D-vitamiinin puutos
Karolinska Institutet on määrittänyt D-vitamiinin pitoisuudet seuraavasti:
< 25 nmol/L = Puutos
25-49 nmol/L = mahdollinen puutos
50-250 nmol/L = normaali
75 – 125 nmol/L = mahdollinen optimaalinen
> 250 nmol/L = mahdollinen myrkyllinen
D-vitamiini, joka itse asiassa on hormoni, on tärkeä luustollemme ja hampaillemme, koska vitamiini auttaa säätelemään kalsiumtasapainoa luustossamme ja ylläpitämään normaaleja kalsiumtasoja veressä. Vitamiini edistää myös immuunijärjestelmän normaalia toimintaa ja sillä on tärkeä rooli monissa kehomme prosesseissa. Linkki kauppaan: Onko sinulla puutetta? Testaa kotona ja saat vastauksen muutamassa minuutissa.
D-vitamiinin puutoksen oireet
D-vitamiinin puutos aikuisilla johtaa osteomalasiaan, eli luiden pehmenemiseen. Yksi tärkeimmistä luukadon syistä on D-vitamiinin puutos. Vitamiinia tarvitaan kalsiumin imeytymiseen suolistosta, ja alhaisten veren kalsiumtasojen vuoksi luusto alkaa liueta kalsiumtasojen nostamiseksi.
Tutkimustulokset viittaavat myös siihen, että D-vitamiinin puutos voi edistää monia muita sairauksia. Esimerkiksi on havaittu yhteyksiä erilaisiin infektiosairauksiin, diabetekseen, MS-tautiin ja erilaisiin syöpiin. Tulokset eivät osoita, että puutos olisi syy näihin sairauksiin, vaan pikemminkin tärkeä edistävä tekijä.
Lasten D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa riisitaudin eli englantilaisen taudin, joka tarkoittaa pehmeää ja epämuodostunutta luustoa.
Jotkut ryhmät ovat vaarassa saada liian vähän D-vitamiinia, ja nämä ryhmät voivat siksi tarvita lisäravinteita. Ennen ravintolisien aloittamista on tärkeää testata D-vitamiinitasot, koska suuret määrät vitamiinia ovat myrkyllisiä. Liian suuri saanti voi aiheuttaa pahoinvointia, lisätä murtumariskiä, johtaa korkeisiin veren kalsiumtasoihin ja kalsiumin kertymiseen munuaisiin, mikä voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan. Liian korkeita vitamiinitasoja ei voi saada pelkästään ravinnosta, vaan tämä on mahdollista lisäravinteita syödessä.
Ruotsin elintarvikeviraston raportin vuodelta 2018 mukaan tutkimukset osoittavat, että suhteellisen suuri osa väestöstä ei saa riittävästi D-vitamiinia olemassa olevien suositusten mukaisesti. Toinen vuoden 2018 tutkimus osoittaa, että joka kymmenellä nuorella voi olla D-vitamiinin puutos. Näiden tulosten perusteella Ruotsin elintarvikevirasto on päättänyt laajentaa riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden määrää ja rikastuttaa entistä useampia elintarvikkeita vitamiinilla.
D-vitamiinin puutoksen oireet
D-vitamiinin puutoksen oireita voivat olla esimerkiksi äärimmäinen väsymys, huono ruokahalu, kivut käsissä, käsivarsissa, jaloissa ja alaselässä, veritulpat ja liikalihavuus. Vakava vitamiinin puutos voi aiheuttaa kouristuksia. Vakava puutos on kuitenkin hyvin harvinaista Ruotsissa. Lievä puutos on kuitenkin melko yleistä, itse asiassa vitamiinin puutetta pidetään alidiagnosoituna, koska oireet ovat usein epämääräisiä tai jopa olemattomia, joskus D-vitamiinin puutos voidaan sekoittaa muihin tiloihin. Siksi puutetta ei usein havaita tavallisilla käynneillä terveyskeskuksessa. Myös lievä puutos voi aiheuttaa merkittäviä oireita, erityisesti jos puutos on ollut pitkäaikainen.
Masennus
Masennuksella voi joissakin tapauksissa olla yhteyksiä alhaisiin D-vitamiinitasoihin.
Väsymys
Jos vitamiinin arvo on alhainen, voi myös tuntea itsensä tavallista väsyneemmäksi ja voimattomammaksi.
Huono tuuli ja ärtyneisyys
Jos olo on usein huono tai erityisen ärtyisä ja vihainen, syynä saattaa olla vitamiini, joka on vaikuttanut kehon serotoniinitasoihin. Serotoniini on niin kutsuttu hyvän mielen hormoni.
Korkea verenpaine
D-vitamiini auttaa pitämään verenpaineen terveellisellä tasolla. Korkea verenpaine voi olla merkki alhaisista tasoista.
Heikot lihakset ja heikentynyt kestävyys
D-vitamiinin puutos voi vaikuttaa lihasten toimintaan, ja puutoksen oireita voivat olla muun muassa heikot lihakset tai heikentynyt kestävyys.
Oireet voivat johtua myös kokonaan muista syistä
Muista, että monet näistä oireista voivat johtua kokonaan muista syistä, ja siksi on tärkeää testata D-vitamiinin puutos ennen kuin otat ylimääräisiä ravintolisiä tähän tarkoitukseen. Oireiden kehittyminen voi myös kestää kauan, joten tärkein neuvo on syödä monipuolisesti.
Ketkä ovat riskivyöhykkeellä ja mikä on D-vitamiinin päivittäinen tarve?
Päivittäinen tarve on keskimäärin 7,5 mikrogrammaa päivässä. Päivittäisen tarpeen saanti ruoasta vaihtelee iän ja sen mukaan, kuinka paljon henkilö altistaa ihonsa auringolle. Pohjoismaalaisten suosituksia nostettiin äskettäin, koska tutkimukset ovat osoittaneet, että tarvitsemme tätä vitamiinia enemmän kuin tutkijat olivat aiemmin uskoneet. Ruotsin elintarvikeviraston uudet suositukset aikuisille ovat 10 mikrogrammaa päivässä.
Päivittäinen tarve voi myös olla vaikea saada erityisille riskiryhmille, kuten kasvissyöjille, vegaaneille, allergikoille ja henkilöille, jotka eivät syö kalaa ja vitamiinilla rikastettuja elintarvikkeita. Myös henkilöillä, jotka välttelevät auringonvaloa, voi olla vaikeaa saavuttaa päivittäinen tarve. Näille ryhmille vitamiinilisä voi olla ajankohtainen lähinnä talvella niille, jotka altistuvat auringolle kesällä.
Miten saamme D-vitamiinia?
Suurin D-vitamiinin lähde on auringonvalo kesäkuukausina. Vitamiini muodostuu ihon kolesterolista, kun iho altistuu suoralle auringonvalolle. Päivittäisen 5-10 mikrogramman saannin varmistamiseksi meidän on oltava auringossa suorassa auringonvalossa kehoamme kohti enintään vartin ajan 2-3 kertaa viikossa. Vitamiini imeytyy parhaiten altistumalla etenkin kasvoille ja kyynärvarsien sisäpuolelle. Ruotsin talviaurinko ei ole tarpeeksi vahva, jotta iho tuottaisi D-vitamiinia, ja kehon on siksi hyödynnettävä kesällä elimistöön varastoitunutta vitamiinia. Jos kesällä on varastoitunut riittävästi vitamiinia, se voi kattaa osan tarpeesta myös talvella. Tämä on kuitenkin Ruotsissa asuville melko harvinaista.
D-vitamiinia on myös ruoassamme, mutta usein rajallisina määrinä, ja sitä voi olla vaikea saada tarpeeksi pelkästään ruokavaliosta. Siksi kesän aurinko on meille niin tärkeä. Suurin määrä D-vitamiinia löytyy kalasta, erityisesti rasvaisista kaloista, kuten lohesta, makrillista, sillistä ja tilapiasta. Muita tärkeitä lähteitä ovat munat - itse munankeltuainen, liha, tietyt sienet ja D-vitamiinilla rikastetut elintarvikkeet. Näitä löytyy esimerkiksi maitotuotteista sekä margariinista ja ruokarasvaseoksista.
D-vitamiinia on kahdessa muodossa; D3-vitamiini, jota muodostuu ihossamme ja jota löytyy esimerkiksi kalasta, lihasta ja munista, sekä D2-vitamiini, jota löytyy sienistä ja rikastetuista elintarvikkeista.








